Poliisin esiselvitysten julkisuudesta

Kesä-heinäkuussa 2020 julkisuudessa on ollut jälleen uusi perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen rikosepäily. Tynkkynenhän tunnetaan jo aiemmista tempauksistaan ”kiihottamisesta kansanryhmää vastaan” jotka ovat edenneet oikeuteen asti. Tätä kirjoittaessa Tynkkynen aikoo viedä edellisen, Islamin ja terrorismin yhdistävän some-kirjoituksensa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Mutta ei siitä sen enempää. Tässä artikkelissa puhun tapauksesta, jossa Tynkkysen eduskuntapuheista oli joku tehnyt poliisille rikosilmoituksen ja poliisi päätti jättää asian tutkimatta. Asiaan julkisuuteen toi Tynkkynen itse Youtube-videollaan, josta pian sen jälkeen uutisoi Suomen Uutiset.

Tarinan juonenkäänteet eivät loppuneet tähän, mutta asiaa käsittelevät uutisjutut ovat pääsääntöisesti maksumuurien takana, joten tiivistän ne tässä lyhyesti: videollaan Tynkkynen sanoo että ei paljasta rikosilmoituksen tekijää, mutta muistuttaa että olisi niin voinut tehdä halutessaan. Ilmeisesti tästä kimmokkeen saaneena oululainen kansalaisaktivisti Junes Lokka oli ollut yhteydessä Helsingin poliisiin ja saanut rikosilmoituksen tai sitä koskevan päätöksen käsiinsä, ja julkisti ilmoituksen tekijän nimen joka tapauksessa. Lokka myös naureskeli podcastissään ilmoittajan perhetragedialle ja oli ottanut yhteyttä tämän työnantajaan. Somessa tätä tietysti paheksuttiin, ja aiheestakin. Koko episodi herättää keskustelua paitsi siitä, pitäisikö kiihottaminen kansanryhmää vastaan olla lakikirjassa lainkaan (mielestäni ei, paitsi törkeänä muotona; olen siis samalla linjalla Tynkkysen kanssa), myös tarpeellisuudesta selvittää voitaisiinko Lokan ja Tynkkysen harjoittamalle ”maalittamiselle” tehdä jotain lainsäädännön kautta.

Näistä seikoista on kuitenkin jo keskustelu aika laajasti twitterissä ja erinäisissä blogeissa, eikä minulla ole niihin nyt muuta sanottavaa. Mutta jupakassa ainakin minua ihmetyttää poliisin toiminta.

Miten on mahdollista, että

A) Tynkyselle ilmoitetaan rikosilmoituksesta, vaikkei se edennyt edes esitutkintaan?

B) Tynkkyselle kerrotaan ilmoituksen tekijän nimi?

C) Kolmas osapuoli, tässä tapauksessa Junes Lokka, voi saada poliisilta kysymällä asiaan liittyvät dokumentit tietämättä edes asianumeroa?

Kohta A. Miksi Tynkkysen pitää edes tietää, että joku on tehnyt hänestä rikosilmoituksen, jossa ei ole syytä epäillä rikosta edes tapahtuneen? Lain mukaan asianomaisille on ilmoitettava esitutkinnan tuloksista, mutta esitutkinnan tekemättä jättämispäätöksessä asia lienee poliisin harkinnan varassa. Olen itsekin sattumoisin tehnyt tutkintapyyntöjä poliisille, jotka eivät ole edenneet esitutkintaan. Näissä tapauksissa ei rikoksesta epäilemälleni henkilölle ilmoitettu asiasta. Jos tarkoituksena on, että poliisi toimii portinvartijana turhien rikosilmoitusten tehtailijoita vastaan, niin tokihan olisi järkevämpää, että niistä ei ilmoitella eteenpäin vaan kerrotaan tylysti ilmoittajalle että ”ei jatkoon”.

Kohta B. Jos hyväksymme sen, että rikosilmoituksen kohteelle asiasta ilmoitetaan, erillisenä kysymyksenä voitaisiin miettiä, onko ilmoituksen tekijän nimeäminen kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Asianomistajarikoksissa tai niissä tapauksissa, joissa ilmoittaja on myös rikoksen uhri, tämä voi olla perusteltua. Onhan perättömien rikosilmoitusten tekeminen potentiaalisesti kunnianloukkaus. Mutta kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei ole asianomistajarikos, eikä ilmoittaja ole asian uhri eikä liioin todistaja, joten on kummallista että hänen nimensä kerrottiin Tynkkyselle. Tämähän johtaa mahdollisesti kostotoimenpiteisiin, kuten myös tässä tapauksessa kävi.

Ajatellaanpa, että samaa periaatetta sovellettaisiin muihin rikoksiin. Jos vaikkapa Matti Meikäläinen tekisi ilmoituksen että naapuritontilla sijaitsevalla Helvetin Enkeleiden klubitalolla on mahdollisesti käytetty huumausaineita, niin tulisiko poliisin lähettää Helvetin Enkeleille postitse ilmoitus että ”Naapurin Matti teki teistä ilmoituksen, mutta tällä kertaa rikosta ei ole syytä epäillä tapahtuneen. Hyvää juhannusta, rehdit kansalaiset”? Ei missään tapauksessa!

Kohta C. Ovatko kaikki rikosilmoitukset ja niistä tehtävät tutkimattajättämispäätökset julkisia asiakirjoja? Lienee selvää, mitä tämä tekee innostukselle ilmoittaa rikoksista. Miettisin itsekin kahdesti haluanko ilmoittaa rikoksen tapahtuneen, jos on pieninkään riski että rikollinen itse saa ”vasikan” henkilöllisyyden selville. Tai että tätä tietoa käytetään maalituskampanjoissa ja levitetään esimerkiksi työnantajalle tai asiakkaille.

Poliisin toimintatapoja pitäisi tarkastaa ja rikosilmoitusten tekijöiden yksityisyyttä on suojeltava. Rikosilmoitusten tehtailu on pienempi ongelma kuin se, että ihmiset jättävät rikosilmoituksia tekemättä vastaiskujen pelossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s