EU:lla pitäisi olla vaaleilla valittu presidentti

Ursula von der Leyen on nykyinen Euroopan komission puheenjohtaja. Mutta vain suomeksi: niin englannin, ranskan, saksan kuin eestin kielillä hän on komission presidentti. Euroopalla on tosin muitakin presidentin arvonimeä kantavia johtajia, mutta komission puheenjohtaja on ehkä lähinnä sitä instituutiota, minkä voisi rinnastaa Yhdysvaltojen, Venäjän tai Kiinan presidentteihin. Hän on EU:n kasvot niin kotona kuin maailmallakin ja ylin toimeenpanovaltaa EU:ssa käyttävä henkilö, ainakin paperilla.

On sääli, että komission puheenjohtajaa, tai ”presidenttiä”, ei kuitenkaan valita järin demokraattisesti. Lissabonin sopimuksen myötä Eurooppa-neuvosto nimittää puheenjohtajaehdokkaan EU:n parlamenttivaalien tuloksen perusteella (tarkkaa menetelmää ei kuitenkaan määritellä), ja parlamentti äänestää ehdokkaasta, mutta käytännössä valinta on täysin piilossa neuvoston kabineteissa eikä äänestäjillä ole mitään sananvaltaa asiaan. Lue loppuun

Mediaanitulojen vertailua: Suomi vs. USA

Bruttokansantuote ei ole paras mittari, kun vertaillaan eri maiden keskinäistä menestystä. Ei edes BKT per-capita. Näin siksi, koska se miten hyvinvointia jaetaan maan sisällä voi vaihdella aika lailla. Esimerkiksi Lähi-Idän öljymaat ovat rikkaita, mutta rikkauksista nauttivat lähinnä maan öljysheikit ja heidän lakeijansa. Siksi vertailuun hyvinvoinnista näppärämpi mittari on mediaanitulo, eli kuinka paljon keskivertokansalainen tai -kotitalous tienaa. Siispä googlailemaan maiden mediaanituloja; ensimmäinen tulos onkin arvattavasti linkki Wikipedian artikkeliin, jossa maat on laitettu järjestykseen sekä henkilökohtaisen että kotitalouskohtaisen mediaanitulon perusteella.

Tämän listauksen perusteella suomalaisen kotitalouden mediaanitulo oli vuonna 2017 noin 35.000 dollaria, kun Yhdysvaltojen vastaava oli 44.000 dollaria. Mutta per-capita mediaanitulot olivat molemmissa maissa noin 15.000 dollaria, Suomessa jopa hiukan korkeampi.

Mitä ihmettä? Eihän tämä voi pitää paikkaansa.

Lue loppuun

Kellojen siirtelystä

Kesäaika herättää vahvoja tunteita — ainakin kaksi kertaa vuodessa. Kansalaisten keskuudessa tuntuu olevan kovasti kannatusta sille, että kesäajasta (tai joidenkin mielestä talvi- eli normaaliajasta) luovutaan ja unohdetaan viisarien vääntely. Mutta jostain syystä päättäjämme niin Arkadianmäellä kuin Brysselissäkään eivät tunnu saavan mitään aikaiseksi tässäkään asiassa.

Lue loppuun

Korjataan suhteellinen vaalitapa

Suomen eduskunta-, kunta- ja europarlamenttivaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, joka perustuu puoluelistoihin. Periaatteessa siis kukin puolue saa suhteessa saman verran paikkoja, kuin ääniä vaaleissa. Tämä mahdollistaa monipuoluejärjestelmän, jossa useimpien kansalaisten mielipiteet ja asiat ovat ainakin jollain tasolla edustettuna valtion instituutioissa. Käytännössä suhteellisuuden ideaali ei kuitenkaan toteudu niin hyvin kuin voisi kuvitella: järjestelmä suosii isoja puolueita. Tähän on monia syitä, mutta mielestäni kaksi selkeintä ovat d’Hondtin metodi ja vaalipiirijaosta johtuvat piilevät äänikynnykset.

Lue loppuun

Poliisin esiselvitysten julkisuudesta

Kesä-heinäkuussa 2020 julkisuudessa on ollut jälleen uusi perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen rikosepäily. Tynkkynenhän tunnetaan jo aiemmista tempauksistaan ”kiihottamisesta kansanryhmää vastaan” jotka ovat edenneet oikeuteen asti. Tätä kirjoittaessa Tynkkynen aikoo viedä edellisen, Islamin ja terrorismin yhdistävän some-kirjoituksensa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Mutta ei siitä sen enempää. Tässä artikkelissa puhun tapauksesta, jossa Tynkkysen eduskuntapuheista oli joku tehnyt poliisille rikosilmoituksen ja poliisi päätti jättää asian tutkimatta. Lue loppuun

Postelin laki

Tietoliikenneprotokollien maailmassa on olemassa suunnitteluperiaate, jota sanotaan ”Postelin laiksi” edesmenneen Jon Postelin mukaan. Joskus sitä kutsutaan myös ”robustisuusperiaatteeksi” ja se kuuluu näin:

Ole konservatiivinen tekemisissäsi, mutta liberaali siinä mitä hyväksyt muilta.

Alunperin tässä viitataan miten jonkin protokollan toteutuksen tulisi käyttäytyä, jotta internetin kaltaiset monimutkaiset ja monista eri toteutuksista koostuvat verkot voivat parhaiten toimia. Eli vaikka verkossa olisi laitteita, jotka eivät käyttäydy hyvin joko tahallaan tai vahingossa, hyvin toimivien laitteiden tulisi tulla toimeen näidenkin kanssa. Samaan aikaan, mitä tulee omaan käyttäytymiseen, verkkolaitteiden pitäisi toimia siististi ja välttää käyttämästä vähän tuettuja tai epämääräisiä protokollan ominaisuuksia, vaikka vastapuoli niin tekisikin.

Vaikka sääntö on alunperin tietotekninen, sitä voidaan soveltaa myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Meidän tulisi olla tiukkoja käytössäännöissä tai elämänohjeissa, joita sovellamme itseemme, mutta hyväksyä muilta ihmisiltä myös lipsahduksia ja erilaisia toimintatapoja.

Lue loppuun

Haittaveroista

Eduskuntavaalikampanjan alla Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kannatti ajatusta, että Suomessa siirryttäisiin pois työn ja pääomien verotuksesta kohti erilaisia ympäristö- ja haittaveroja. Jos unohdamme hetkeksi, että nämä haittaverot ovat yleensä luonteeltaan tasaveroja ja siten regressiivisiä, olisiko siinä muutenkaan mitään järkeä?

Lue loppuun

Anna Kontulan protestimatka Gazaan

Viime aikoina tiedotusvälineissä ja somessa on ollut keskustelua Anna Kontulasta ja hänen yrityksestään päästä Gazan kaistaleelle mieltä osoittamaan. Israelin viranomaiset estivät yrityksen, kuulustelivat Kontulaa ja neljää muuta aktivistia 10 tunnin ajan ja lähettivät matkoihinsa syytteenä ”laiton maasta poistuminen”. Suomessa kuten muuallakin reaktiot ovat arvattavan polarisoituneita: jotkut ovat sitä mieltä että Kontula on toiminnallaan tukemassa Hamasia ja terrorismia, toinen puoli taas komppaa Kontulaa ja vastustavat Israelia. Syytöksiä antisemitismistä käytetään leimakirveenä, vaikkei Israelin valtion kritisointi tietenkään ole antisemitismiä sen enempää kuin Putinin kritisointi olisi russofobiaa. On myös väitetty että moinen tempaus jollain tavalla ei sopisi kansanedustajan arvovaltaan, vaikka aiemminkin esimerkiksi Laura Huhtasaari ja Simon Elo ovat reissanneet Jerusalemiin osoittamaan mieltä Israelin puolesta mikä on jostain syystä ilmeisesti hyväksyttävämpää.

Voltairen sanoja mukaillen, kannatan Kontulan oikeutta rauhanomaiseen mielenilmaukseen, vaikka en hänen kanssaan samaa mieltä olekaan. Lue loppuun